All posts by JP Mäkinen
Suola pahasta, natriumglutamaatti hyvästä
Päiväys: 06.02.2014 – Ruokablogi
Nyt on alkanut pompahdella tutkimuksia ja huolta suolan käytön määrän kasvusta. Aika yllättävää. Siis se, että suolan käyttö ja haitat on yllättäneet erilaiset tahot. Itseä se ei ole ainakaan yhtään yllättänyt. Muutama vuosi sitten ihmisillä oli tosi voimakas natriumglutamaattiviha päällä. Kuin noitavainot keskiajalla. Mitään tutkittua taustatietoa natriumglutamaatin vaarallisuudesta ei ole löytynyt, kuten ei noitiakaan pystytty todistamaan noidiksi.
Suolan käytöstä ja sen vaikutuksista terveyteen sen sijaan on paljonkin tutkimuksia ja ne eivät ole mitenkään imartelevia. Voisipa jopa sanoa, että suola on jopa vaarallista. Miksi sitten sitä käytetään niin paljon? Yksi syy on se, että natriumglutamaatti otettiin pois valmisruoista ja mausteista. Miksi ihmeessä? Glutamaattia on luonnostaan todella monissa kasviksissa, lihassa jne. Yht’äkkiä lisättynä elintarvikkeisiin, se muuttuukin muka vaaralliseksi. Glutamaatilla on pystytty parantamaan ns. luontaisesti ruoan makua ja korvaamaan suolaa, joka on tutkitusti ihmiselle paha. Laitan tähän loppuun vielä tekstiä, jonka takia olen taas niin noitaroviolla, mutta poltetaan varmuuden vuoksi. Jokainen voi itse miettiä glutamaattipäätöksen hyödyt ja haitat.
Espoon kaupunki lopetti natriumglutamaatin käytön kouluruoassa syyslukukauden 2009 alusta. Vaikka haittavaikutuksista ei ole tieteellisiä todisteita, riskiä ei haluta ottaa, toteaa kouluruokailusta vastaava Minna Ahola Hufvudstadsbladetin haastattelussa. Päätös ei vaikuta ruoassa luonnostaan esiintyvään natriumglutamaattiin, sillä sitä ei niistä aiota ryhtyä poistamaan.
Koska natriumglutamaatti saa ruoan maukkaammaksi, on esitetty että se voi kasvattaa ruoan kulutusta ja siten ylipainon riskiä. Toisaalta suolan käyttö kasvoi, kun natriumglutamaatti jätettiin pois kouluruoasta Pietarsaaren seudulla 2009 oppilaiden valitettua ruoan mauttomuudesta. Natriumglutamaattia on ryhdytty korvaamaan hiivauutteella, joka on kutakuinkin samaa ainetta, mutta jota ei luokitella lisäaineeksi.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Natriumglutamaatti
– Kokki
PS. Paistijauhelihasta tuli Eviralta määräys, että vain paistista jauhettua lihaa saa sanoa paistijauhelihaksi – tyypillinen suomalaisen viranomaisen määräys. Tai ainakin luulen niin, sillä nyt sitten pitää määritellä ruhonosille nimet. Tällä hetkellä monilla ruhonosilla on sellaisia nimiä, kuten potkapaisti, teurastajanpaisti, tms., joilla ei ole välttämättä mitään tekemistä ns. “virallisten” paistien kanssa. Ja sitä paitsi, kun se on jauhettu pieneksi ja rasvaprosentti on määritelty, eikö se ole ihan sama, mitä lihaa se on? Siis kunhan ei ole hevosta.
Sokeri tutkimuksen mukaan pahasta, onko se sokerin syy?
Päiväys: 06.02.2014 – Ruokablogi
No kai se on totta kun on ihan “lehteenkin painettu”. Mutta mitä sanoisi tutkimukset joissa olisi samat määrät ihmisiä samasta maasta. Toisille annetaan sama ylimääräinen energia proteiineina ja kolmansille rasvana. Olisiko tulos sama? Mikä on pahinta, sokeri, rasva vai ihan vaan ylimääräinen energia?
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_sokeroidut_elintarvikkeet_yhteydessa_sydantautikuolemiin/7069583
Proteiinilisät – miksi ihmiset tankkaavat ylimääräistä proteiinia?
Päiväys: 06.02.2014 – Ruokablogi
Olen jo aikaisemminkin pohtinut sitä, miksi ihmiset vain tekevät asioita niin kuin kaikki muutkin, eivätkä ota itse asioista selvää. Kai se on laiskuutta? Vai mitä se on? Sisäsyntyistä laumaeläimille? No onneksi meille kouluttajille /opettajille hommia riittää. Tällä kertaa kesälläkin moneen kertaa otsikoihin nousseet proteiinilisävalmisteet ihmetyttää kokkia. Kuka niitä tarvitsee ja miksi niitä tarvitaan? Hyökkään internetin syövereihin ja sieltähän löytyy “tietoa”. Ja korostan, että etsin tietoa ns. tieteellisistä tutkimuksista, en juorulehdistä.
Miksi ylimääräistä proteiinia syödään? No kun se kasvattaa lihaksia. Ööö, joo sen takiahan ne suomalaiskiekkoilijatkin kasvavat lätäkön takana ekoina vuosina, kun ne syökin proteiinia. No tuossa muutama linkki, joissa mainitaan, että eipä lisäproteiinista juuri ole hyötyä: http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/urheilijanravitsemus/energiaravintoaineet/proteiini, http://www.noc.fi/huippu-urheilu/tukipalvelut/urheilijan_ravitsemus/ravintofysiologian_pikakurssi/proteiini/ Hiukan tosin vihjataan, että proteiinista saattaa olla hyötyä palautumisessa. No sekin maininta voi johtua tutkimusten sponsoreista – vitsi, vitsi.
Seuraavassa lähteessä kyllä mainitaan, että joitakin hyötyjä proteiinilla voisi olla. Kuitenkin proteiinilisävalmisteilla ei ole merkitystä lihasten kasvuun vähäiseen salilla nosteluun (2krt/vko) yhdistettynä. Luepas vaikka: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/04/11/onko-palautusjuomista-hyotya
Ja jos taas yhtään tuntee ihmisbiologiaa, voi todeta, että ylimääräinen proteiinihan muuntuu loppujen lopuksi rasvaksi eli energiaksi, aivan kuten saman määrä hiilihydraattiakin. Myös täällä todetaan liiallisen proteiinin olevan haitaksi terveydelle: http://www.noc.fi/huippu-urheilu/tukipalvelut/urheilijan_ravitsemus/ravintofysiologian_pikakurssi/proteiini/
Joten edelleen kysyn, että miksi? No kun kovat kunditkin tankkaa sitä joka treenin jälkeen. Se onkin muuten eri asia. Jos sä oot 100 kg ja pelkkää terästä, treenaat 2 kertaa päivässä, voikin olla, että proteiinitankkauksesta on oikeasti hyötyä kun et saa tarpeeksi proteiineja normaalista ruokavaliosta. Mutta oikeasti, niitä on ehkä 300 henkilöä Suomessa. Ja juuri kun sinä luulit olevasi teräsmies – ota katse peiliin.
Johtopäätöksenä täytyy sanoa luettuani noin 10 tutkimusta, että ugh, kokki oli taas oikeassa. Ei niistä ole kerralla mitään todistettua hyötyä ns. normaalille ihmisille. Poikkeuksena tosiaan ehkäpä ne 300 teräsmiestä, kasvissyöjät ja jotkut muut erityisryhmät. Naapurini, lihaskimppu, kollegani Joni, tämä blogi on omistettu sulle ja sun raejuustolle (tosin maidon heraa ylistivät lähes kaikki tutkimukset, joten siitä en enää sua kiusaa, mutta älä pliis rupee korvaamaan ruokia millään patukoilla).
Jos kiinnostaa kokeilkaa hakusanoja: Onko proteiineista hyötyä? Liika proteiini. Kreatiini. Yhtään suurta, kattavaa tieteellistä tutkimusta en ole löytänyt. Tosin oon vaan kokki, joten jos joku löytää, pliis laittakaa mulle tulemaan. Sivistyneitä arvauksia toki löytyy. Mietityttää muuten miksi niitä ei löydy? Eikö jonkun patukkatehtailijan kannattaisi jo rahoittaa sellainen jos niistä olisi hyötyä?
Kokki
ps. seuraavaksi voisinkin tutkia “superfoodia”
Pro gradun aihe valmiina…
Päiväys: 07.02.2014 – Ruokablogi
Pro gardun aihe ennen koulua:)
Sain jotenkin päätettyä mihin kouluun haen viime viikolla. Hain heti samana päivänä pääsykoekirjat ja aloitin lukemaan. Normaali ihmiset varmaan lukisi pääsykokeisiin ja miettisi muita asioita myöhemmin. Mun pää ei toimi niin. Alle 2 vrk päätöksestä hakea kouluun sain kuningasajatuksen gradun aiheesta. En mitenkään käy kierroksilla:) Eihän se vielä ihan varmaa ole mutta kun innostuu jostain tietää että siitä saa voimaa ja jaksaa tehdä gradun loppuun. No mutta aiheeseen.
Olette kaikki varmaan lukeneet lehdistä erilaisista ruoka-aiheisista “hehkutuksista”, “varmoista tutkimuksista” tai “skandeeleista”. Haluaisin tutkia miten ne vaikuttavat ihmisien ruokatottumuksiin. Tai lyhyempiin tredeihin. Kuten esim. nyt proteiinin syönti on pinnalla. Miksi? Vaikuttiko media siihen? Tai lisäainekeskustelu, miten media muokkaa meidän mielipidettä asiasta? Tiedostetaan me se tai ei. Kirjoitukset ovat kuin mainoksia. Valitset Fairyn hyllystä mutta et oikeastaan tiedä miksi. Kallimpaa kuin muut mutta sinne vaan kärryyn. Sama lisäaineista. Jos media kirjoittelee että “tuotteissa 30 kpl E-koodia, missä on enää normaalia ruokaa?” Niin kyllä ne meihin vaikuttaa, ihan varmasti. Vaikka järki sanoo että niitä tutkitaan ihan hurjasti kokoajan. Turvallisia ne ovat. Pelko meitä ohjaa. Niinkuin monessakin asiassa. Tai tuotteiden terveellisyysmielikuva. Eihän mikään ole terveellistä jos sitä syö roppakaupalla. Sitä harvoin medissa mainitaan. Ei sellainen myy, kai.
Toinen näkökulma voisi olla lainatut tutkimukset ja niiden yksipuolisuus. Aikaisemmin puhuinkin jo sokereista ja isosta tutkimuksesta. Pitäisi tehdä rinnakkaistutkimuksia samaan aikaan. Mutta kuka sellaiset rahoittaa? Tai toinen mielenkiintoinen aihe voisi olla lume tutkimukset. Miten suuri vaikutus niillä on? Lääketiedehän jo käyttää sitä jonkin verran ja tutkitusti toimii, tosin ihan vielä kaikki tutkijat eivät sitä tunnusta. Eikä sekään nyt varmasti kaikissa taudeissa toimi. Mutta entäs ruoan kanssa? Toiset söisi sokerikarkkeja ja toiset luulisivat syövänsä niitä. Lihoavatko molemmat ryhmät? Nouseeko heidän insuliini samalla tavalla? Tuleeko nälkä yhtä nopeasti takaisin? Syödäänkö niitä yhtä lailla tunteisiin kuten nyt?
Elintarviketeollisuudenroolia voisi myös hyvin tutkia. Miten he antavat oman osan tähän kaikkeen? Onhan tämä ala maailman suurin teollisuudenala. Rahaa liikkuu ja houkutuksia ylilyönteihin on varmasti. Pakkausten ulkoasu, sisältö, hyllytilanjako, kaupanrooli myynninedistämisessä, miksi kauppa ei ottaisi kärjeksi lihavuuden vähentämistä ja suosisi “terveellisiä” ruokia paremmilla myyntipaikoilla? No tiedätte kyllä miksi… € …
Hmm… Yhtälailla mikä aihe vaan, mulla tulee olemaan vaikeuksia rajata aihetta. Ja voitte olla varmoja että siitä täällä kirjoitan lisää:)
Kokki
Pihvit pannulle, kylmänä vai huoneen lämpöisenä?
Päiväys: 27.01.2015 – Ruokablogi
Huippua että jotkut tutkii itsestään selvyyksiä!
Vastaus otsikkoon löytyy:
Tommi
Hello world!
Welcome to WordPress. This is your first post. Edit or delete it, then start writing!