Pro gradun aihe valmiina…

Päiväys: 07.02.2014 – Ruokablogi

Pro gardun aihe ennen koulua:)

Sain jotenkin päätettyä mihin kouluun haen viime viikolla. Hain heti samana päivänä pääsykoekirjat ja aloitin lukemaan. Normaali ihmiset varmaan lukisi pääsykokeisiin ja miettisi muita asioita myöhemmin. Mun pää ei toimi niin. Alle 2 vrk päätöksestä hakea kouluun sain kuningasajatuksen gradun aiheesta. En mitenkään käy kierroksilla:) Eihän se vielä ihan varmaa ole mutta kun innostuu jostain tietää että siitä saa voimaa ja jaksaa tehdä gradun loppuun. No mutta aiheeseen.

Olette kaikki varmaan lukeneet lehdistä erilaisista ruoka-aiheisista “hehkutuksista”, “varmoista tutkimuksista” tai “skandeeleista”. Haluaisin tutkia miten ne vaikuttavat ihmisien ruokatottumuksiin. Tai lyhyempiin tredeihin. Kuten esim. nyt proteiinin syönti on pinnalla. Miksi? Vaikuttiko media siihen? Tai lisäainekeskustelu, miten media muokkaa meidän mielipidettä asiasta? Tiedostetaan me se tai ei. Kirjoitukset ovat kuin mainoksia. Valitset Fairyn hyllystä mutta et oikeastaan tiedä miksi. Kallimpaa kuin muut mutta sinne vaan kärryyn. Sama lisäaineista. Jos media kirjoittelee että “tuotteissa 30 kpl E-koodia, missä on enää normaalia ruokaa?” Niin kyllä ne meihin vaikuttaa, ihan varmasti. Vaikka järki sanoo että niitä tutkitaan ihan hurjasti kokoajan. Turvallisia ne ovat. Pelko meitä ohjaa. Niinkuin monessakin asiassa. Tai tuotteiden terveellisyysmielikuva. Eihän mikään ole terveellistä jos sitä syö roppakaupalla. Sitä harvoin medissa mainitaan. Ei sellainen myy, kai.

Toinen näkökulma voisi olla lainatut tutkimukset ja niiden yksipuolisuus. Aikaisemmin puhuinkin jo sokereista ja isosta tutkimuksesta. Pitäisi tehdä rinnakkaistutkimuksia samaan aikaan. Mutta kuka sellaiset rahoittaa? Tai toinen mielenkiintoinen aihe voisi olla lume tutkimukset. Miten suuri vaikutus niillä on? Lääketiedehän jo käyttää sitä jonkin verran ja tutkitusti toimii, tosin ihan vielä kaikki tutkijat eivät sitä tunnusta. Eikä sekään nyt varmasti kaikissa taudeissa toimi. Mutta entäs ruoan kanssa? Toiset söisi sokerikarkkeja ja toiset luulisivat syövänsä niitä. Lihoavatko molemmat ryhmät? Nouseeko heidän insuliini samalla tavalla? Tuleeko nälkä yhtä nopeasti takaisin? Syödäänkö niitä yhtä lailla tunteisiin kuten nyt?

Elintarviketeollisuudenroolia voisi myös hyvin tutkia. Miten he antavat oman osan tähän kaikkeen? Onhan tämä ala maailman suurin teollisuudenala. Rahaa liikkuu ja houkutuksia ylilyönteihin on varmasti. Pakkausten ulkoasu, sisältö, hyllytilanjako, kaupanrooli myynninedistämisessä, miksi kauppa ei ottaisi kärjeksi lihavuuden vähentämistä ja suosisi “terveellisiä” ruokia paremmilla myyntipaikoilla? No tiedätte kyllä miksi… € …

Hmm… Yhtälailla mikä aihe vaan, mulla tulee olemaan vaikeuksia rajata aihetta. Ja voitte olla varmoja että siitä täällä kirjoitan lisää:)

Kokki